Loman alkaessa meillä on usein suuria suunnitelmia. Pitäisi ehtiä nähdä kaikki tutut, matkustaa sinne ja tänne, hoitaa rästiin jääneitä asioita ja ehkä vähän korjailla paikkojakin. Jossain vaiheessa huomaa, että loman suorittamisesta on tullut melkein yhtä aikataulutettua kuin siitä tavallisesta arjesta – kalenteri täyttyy suorituspaineista ja vapaapäivinäkin herätyskello soi herättämään meidät "rentoutumaan".

Siksi minun mielestäni jokaisen lomaan pitäisi kuulua vähintään yksi päivä, jolloin ei ole kelloon sidottua suunnitelmaa. Päivä, jolloin saa vain herätä silloin kun silmät aukeavat, katsoa ikkunasta ulos ja miettiä, mitä juuri tässä hetkessä tekisi mieli tehdä.

Kun mietin sellaista täydellisen kiireetöntä kesäpäivää, mieleeni tulee heti ne kaikki pienet, perinteiset jutut, joista niin monet nauttivat. Ehkä sinulle se unelmien aloitus on suunnata askeleet kohti paikallista toria. Torikahvilan pöydässä, munkin ja höyryävän kahvin äärellä, on parasta vain istua ja seurata maailman menoa. Siinä hetkessä ainoa todellinen huolenaihe on se, putoaako munkista sokeria syliin kesämekolle. Ei ole kiire siivota, järjestellä tai hoitaa mitään, vaan saa vain olla osana kesäistä hyvää tuulta.

Torilta matka saattaa jatkua aivan omalla painollaan kohti jotakin pientä kesäkirppistä tai vanhojen tavaroiden puotia. Monelle teistä se on ihana tapa viettää loma-aikaa ja ammatillisesta roolistani huolimatta lupaan katsoa tilannetta sormien läpi. Sinne ei tarvitse mennä siksi, että sieltä pitäisi välttämättä ostaa jotain kaappien täytteeksi – tiedättehän, ettei se ole minun juttuni. Mutta sinne voi mennä puhtaasti fiilistelyn, historiaa henkivän tunnelman ja nostalgian vuoksi. On kiehtovaa katsella vanhoja astioita tai retroja leluja ja antaa muistojen viedä hetkeksi mennessään ilman mitään paineita siitä, mihin sen arabianlautasen kotona enää sovittaisi.

Tällainen lempeä kesäpäivä kuuluu tietysti kruunata jättikokoisella jäätelötötteröllä, mieluiten rannassa istuskellen ja auringosta kasvoilla nauttien. Siinä vaiheessa, kun pallo alkaa sulaa sormille ja yrität epätoivoisesti syödä sitä joka puolelta yhtäaikaa, huomaat todella olevasi lomalla. Nämä pienet, verkkaiset hetket ovat juuri niitä, jotka lataavat meitä kaikkein eniten. Ne muistuttavat meitä siitä, että elämä on tehty nautittavaksi, ei pelkästään suoritettavaksi.

Tai sitten teet kuten minä mieluiten teen: pakkaan eväät reppuun ja lähden vaeltamaan luontoon. Mikään ei rentouta niin kuin pitkospuilla kävely tuoksuvalla suolla tai jalkojen liottelu viileässä koskessa tai eväiden syönti laavulla.

Oletko sinä jo ehtinyt viettää tällaista täysin suorittamatonta ja vapaata lomapäivää tänä kesänä?

Toivon, että teet sille kalenterissasi tilaa, unohdat hetkeksi aikataulut ja nautit elämän pienistä, verkkaisista iloista juuri sellaisena kuin ne eteesi tulevat.