Oletko koskaan huomannut, että meillä suorittajilla on tapana muuttaa aivan jokainen elämän osa-alue tavoitteelliseksi projektiksi? Kun arjen työputki vihdoin katkeaa ja kalenteri näyttää tyhjää, sisäinen projektipäällikkömme ei suinkaan mene kahville, vaan tarttuu välittömästi lomasuunnitelman ohjaksiin.

Mielikuvissamme loman aloitus on seesteinen, elokuvamainen hetki. Me nousemme loman ensimmäisenä aamuna virkeinä kello kuusi (koska pitää herätä nauttimaan vapaudesta), keitämme luomukahvia, leivomme raparperipiirakan ja istumme puhtaissa pellavavaatteissa kuistilla lukemassa jotain paksua, sivistynyttä klassikkokirjaa. Kaiken tämän taustalla soi tietenkin hiljainen akustinen kitaramusiikki ja aurinko paistaa juuri oikeassa 45 asteen kulmassa.

Sitten todellisuus astuu kuvaan.

Todellisuudessa se ensimmäinen lomapäivä kuluu usein ympäri taloa levottomana vaeltaen. Sitä huomaa seisovansa olohuoneen keskellä rätti kädessä miettimässä, pitäisikö loman kunniaksi pestä kaikki kodin jalkalistat hammasharjalla, koska ”nyt kerrankin olisi aikaa”.

Jos istumme alas, alkaa sisäinen syyllisyys nakertaa takaraivoa:

Nautinko minä nyt tarpeeksi tehokkaasti?

Onko tämä hetki varmasti ikuistamisen arvoinen?

Me osaamme ottaa suorituspaineita jopa muiden lomakuvista. Puhelimen näyttö täyttyy lavastetuista laiturikuvista ja täydellisistä kesähetkistä ja siinä omassa olohuoneessa villasukat jalassa istuessa iskee paniikki: minun lomani on viallinen, koska en ole juuri nyt poimimassa luomumansikoita kasteisella pellolla!

Stop. Seis.

Hengitetään hetki sisään.

Loma on pyhitetty levolle ja mukaville asioille. Ja arvatkaa mitä? Joskus se kaikkein mukavin asia on olla tekemättä yhtään mitään järkevää, hyödyllistä tai sosiaalisen median kestävää.

Opastus täydelliseen rimanalitukseen

Tänä kesänä minä haastan sinut opettelemaan riman alittamisen jalon taidon. Se tarkoittaa sitä, että annetaan itselle lupa olla luvattoman epätehokkaampi(?) ja hylätä kaikki ne kuvitelmat ”täydellisestä lomanvietosta”.

Miten se käytännössä tehdään?

Tässä on kolme helppoa askelta viralliseen suorituslakkoon:

• Hylkää urheilulliset rantaretket: Jos jo pelkkä kylmälaukun pakkaaminen, aurinkorasvojen etsiminen ja nyssyköiden raahaaminen helteessä nostaa verenpaineen tappolukemiin, mieti uudestaan. Levitä mieluummin vanha, koirankarvainen viltti suoraan oman takapihan nurmikolle (tai vaikka olohuoneen lattialle ilmastoinnin alle). Nesteeksi käy yhtä hyvin jokin sisäisesti nautittava.

• Vaihda klassikkokirja aivovapaaseen viihteeseen: Sinun ei tarvitse sivistää itseäsi lomalla. Jos se paksu tiiliskiviromaani ei houkuta, heitä se sivuun ja ota tilalle vanha ristikkolehti, jota sitäkään ei tarvitse täyttää. Katso huonoja reality-sarjoja tai tuijota puoli päivää pelkkiä pilviä.

• Unohda tyylikkyys: Vedä päällesi ne kaikkein nuhruisimmat kotihousut ja vuosia vanha kulunut lippis. Loman virallinen pukukoodi on ”mukavuus ennen tyyliä”.

Maailma ei kaadu, vaikka rima putoaa.

Kun suorittajaminä saadaan hiljennettyä ja rima pudotettua reilusti maahan asti, loma voi todella alkaa. Maailma jatkaa pyörimistään, vaikka sinä et saavuttaisi yhtenä kuukautena yhtään mitään näkyvää tulosta.

Kun annat itsellesi luvan epäonnistua täydellisen kesän suorittamisessa, huomaatkin yhtäkkiä istuvasi siinä koirankarvaisella viltillä huokaisemassa helpotuksesta.

Se on sitä aitoa lomaa.

Minkä suoritusprojektin sinä aiot tänään heittää hyvällä omallatunnolla roskakoriin?