Edellisessä osassa kävimme läpi kodin raivaamista konkreettisista tavaroista. Mutta kuten huomasimme, jokainen kierrätykseen päätynyt hutiosto on joskus ollut rahaa tililläsi. Tänään siirrytäänkin kaappien sisällöistä tilitapahtumien pariin.

Tervetuloa karsimis-sarjan toiseen osaan, jossa otamme suurennuslasin käteen ja katsomme, miten menojen karsiminen voi tuoda mielenrauhaa – ja kenties jättää vähän enemmän viivan alle.

Rahat menivät, mutta mihin?

Raha on kummallinen asia: se tuntuu haihtuvan ilmaan vähän samalla tavalla kuin ne parittomat sukat pesukoneessa. (Oletko muuten kuullut "sukkanipsuista?) Syyllinen ei aina ole mikään suuri ja dramaattinen ostos, vaan ne pienet, huomaamattomat ”vuodot”. Ne ovat niitä euroja, jotka livahtavat sormien välistä ilman, että edes huomaat niiden hävinneen.

Miten aloittaa menojen karsiminen (ilman, että elämä alkaa tuntumaan kurjalta)?

1. Tee tilitapahtumien ”arkeologinen kaivaus”. Ota rohkeasti esiin viimeisen kuukauden tilitapahtumat. Se voi olla pelottavampaa kuin hammaslääkärillä käynti, mutta se kannattaa. Ryhmittele menot: asuminen, ruoka, harrastukset ja se kuuluisa osasto ”mitä ihmettä minä tässä oikein ostin?”.

2. Metsästä haamutilaukset. Muistatko sen suoratoistopalvelun, jonka otit ilmaiseksi kuukaudeksi vuonna 2022? Tai sen kuntosalijäsenyyden, jota käytät lähinnä omantunnon hiljentämiseen? Nämä ovat lompakon vastineita sille vanhalle kuntopyörälle, jota käytät vaaterekkinä. Jos et käytä sitä, karsi se.

3. Kokeile ”nuku yön yli” -sääntöä. Fyysisen tavaran karsimisessa kysyimme, ostaisimmeko esineen uudestaan. Menojen kohdalla kysy: Haluanko tätä vielä huomenna? Usein himo siihen uuteen vempaimeen tai heräteostokseen laantuu heti, kun poistut kaupasta tai suljet nettiselaimen välilehden.

Säästäminen ei ole luopumista, vaan valitsemista

Menojen karsimisessa ei ole kyse siitä, että elämästä pitäisi tehdä tylsää. Kyse on samasta asiasta kuin tavaroiden kanssa: tilan raivaamisesta sille, mikä on tärkeää. Kun karsit turhat suoratoistopalvelut tai ne jokapäiväiset ”pikkujutut”, joista et edes nauti, sinulle jää enemmän rahaa niihin asioihin, jotka oikeasti tuottavat iloa – oli se sitten matkakassa, uudet kengät rikki menneiden tilalle tai parempi kahvi.

Kun rahat eivät enää vain "häviä jonnekin", huomaat jotain mielenkiintoista: stressitasosi laskee. On helpompi suunnitella tulevaisuutta, kun tietää tarkalleen, minne omat eurot menevät. Mutta karsiminen ei lopu vain tavaraan ja rahaan.

Meillä on nimittäin yksi resurssi, joka on vieläkin rajallisempi kuin raha: aika.

Miten voimme raivata tilaa kalenteriin ja karsia niitä asioita, jotka syövät energiaamme mutta eivät anna mitään takaisin? Siitä puhumme blogisarjan viimeisessä osassa, jossa siirrymme ajankäytön karsimiseen.

Oletko sinä jo löytänyt tililtäsi ne ”haamumenot”, jotka sietäisivät tulla karsituiksi?